Keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

KD-lehti » Juttuarkisto » Merenpinta voi nousta 2 metriä vuosisadassa

Merenpinta voi nousta 2 metriä vuosisadassa

24.01.2008

Esa Erävalo



Professori John Moore Lapin yliopiston arktisesta keskuksesta kertoo uusista tutkimustuloksista: Uusi tutkimus antaa kaksin- tai kolminkertaisia arvioita merenpinnan kohoamisesta kuin IPCC.

– Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC teki arvionsa 2-3 vuotta vanhan tutkimustiedon perusteella, toteaa ilmastonmuutoksen tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston ja Thule-instituutin Arktisesta keskuksesta.

Uutta tietoa parina viime vuotena

IPCC:n loppuraportti oli jo avoin uusille tutkimuksille.
– Silloin tunnustettiin, ettei jäätiköiden sulamisesta ole tarpeeksi tutkimustietoa. Sen jälkeen on saatu paljon uutta tietoa, toteaa John Moore.
IPCC:n loppuraportin  mukaan jo lähinnä lämpölaajenemisesta johtuva merenpinnan nousu olisi 20-60 cm vuosisadassa. Nämä luvut ovat jääneet elämään, mutta itse asiassa jäätiköiden sulamisesta johtuvalle merenpinnan nousulle ei annettu yläarvoa.
– Kun aiemmin jäätiköiden sulaminen arvioitiin hyvin hitaaksi prosessiksi, nyt tiedetään, että ne voivat sulaa paljon nopeammin. Esimerkiksi Grönlannin jääpeite käyttäytyy eri tavoin kuin aiemmin otaksuttiin, kertoo Moore.
Hän selvittää uusia havaintoja Grönlannin jääpeitteen sulamisesta:
– Kun laajat jäätiköt sulavat pinnalla, vesi laskeutuu reikien ja railojen kautta jäätikön alle. Jää rapautuu alta käsin ja kitkattoman vesipatjan päällä jäät liukuvat mereen odotettua nopeammin.

Merijään sulaminen vaikuttaa jäätiköihin

Tutkijat ovat keränneet tietoa merenpinnan tasosta ympäri maailmaa 150 vuoden ajalta. Mooren tutkimusryhmä on koonnut ja mallintanut tätä tietoa.
– 1900-luvulla merenpinta nousi keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Nousu on kiihtynyt. Meren pinta nousee nykyisin noin neljä millimetriä vuodessa, toteaa John Moore.
Varsinaisesti merenpintaa eivät sulaessaan nosta merijääpeite eivätkä kelluvat jäälautat ja -vuoret, koska ne vievät suurin piirtein saman tilavuuden sulattuaankin. Silti merijääpeitteen pieneneminen on iso ongelma, kun auringon säteily ei enää heijastu samalla tavalla pois vaan imeytyy mereen.
IPCC:n mukaan vuodesta 1973 arktinen merijääpeite on pienentynyt 2,1-3,3% vuosikymmenessä ja kesäisin 5,0-9,8%.  Arktinen myöhäiskesän merijääpeite voi kadota vuosisadan loppupuoliskolla lähes kokonaan.
– Kun merijää sulaa, meri lämpenee edelleen paikallisesti, esimerkiksi Grönlannin ympärillä, mikä kiihdyttää jäätiköiden ja mannerjäiden liukumista ja sulamista mereen, kuvailee Moore.

Sulamista estävä jäälauttojen rintama pienentyy

Etelämantereen jäät sulavat nekin luultua nopeammassa tahdissa, mutta eri tavoin.
– Etelämantereella pintajää ei sula samalla tavalla kuin Grönlannissa.
Etelämannertta ympäröi isojen jäälauttojen rintama. Jäälautat voivat olla 200-500 metriä paksuja  ja ulottua 100 km merelle.
– Kun ne lohkeilevat ja sulavat mereen, poistuu este jäätiköiden edestä ja ne voivat liukua entistä nopeammin mereen.
Sitten kelluessaan jäälauttoina nekin vähitellen sulavat.

Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa eniten

Merenpintaa nostaa nimenomaan jäätiköiden sulaminen, koska ne ovat maan päällä ja siten sulaessaan lisäävät meriveden määrää.
Jos Grönlannin jääpeite sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 6-7 metriä.
– Lisääntyvällä vesimäärällä onkin tärkeämpi rooli merenpinnan nousussa kuin meren pintakerrosten lämpölaajenemisella, arvioi Moore.
Jäätiköiden sulaminen on paikoin nopeutunut niin paljon, ettei sitä ehkä enää voida pysäyttää.
– Jäätiköt eivät toki sula kokonaan sadassa vuodessa, mutta toki useamman sadan vuoden aikana, jos maapallon keskilämpötila nousee 2-3 astetta.

Suuri tutkimusongelma

Turkimusprofessori John Moore arvioi, että tämän vuosisadan kuluessa merivesi nousee keskimäärin 1-2 metriä nykyistä korkeammalle.
– Tämä tapahtuu jo 2-3 asteen maapallon keskilämpötilan nousuilla.
Tuollainen lämpötilan nousu on hyvin todennäköinen IPCC:n mukaan.
Meren pinnan nousulla voi olla monia yllättäviä vaikutuksia. Sen lisää esimerkiksi myrskyjen aiheuttamia tuhoja.
– Arktisten merien sisältämän metaanin vapautuminen saattaa osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta, pelkää Moore.
Entä pelastaisiko edes maan nousu edes Suomen?
Mooren mukaan ei, sillä Etelä-Suomessa maa kohoaa vuosisadassa vain parikymmentä senttiä ja Perämeren pohjukassa metrin.
– Merenpinnan nousu täytyy ottaa huomioon yhdyskuntarakentamisessa.
Mooren mukaan tarvitaan paljon lisää tutkimusta  ja EU onkin aloittamassa suurta tutkimushanketta.
– Jäätiköiden käyttäytyminen ja merenpinnan nousu on monimutkainen ja vaikea tutkimusongelma. Mallien tekeminen on vasta alkanut, toteaa professori John Moore.